seuranta

Ruudun takana

Nuori tyttö, jolla on paljon kerrottavaa kuvin sekä sanoin. Kirjoittelee omista mielipiteistään ja elämästään tässä pienessä kaupungissa, josta kukaan on tuskin koskaan kuullutkaan. Intohimona valokuvaus, jonka inspiraatiot ovat lähteneet todennäköisesti keskellä yötä musiikin soidessa. Täysin koukussa yltiöromanttisiin elokuviin sekä vuodelta ennen sotaa salapoliisi dekkareihin kaakaon kera. Millekkään yksittäiselle tyylille tai musiikki genrelle en tule antamaan koskaan sydäntään. Painavaa ja ei niin painavaa sanottavaa luvassa. Terveisin Noora.

Suositut tekstit

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Enjoy the little things in life, for one day you may look back and realize they were the big things



Mun peloista yksi suurimmista on unohtaminen. En halua, että unohdan hetkeäkään ajoista, jotka sai mut hymyilemään tai tapahtumista, mitkä nauramaan. Yleensä yritänkin saada muistot talteen valokuvaamisen kautta. Oon kuitenkin alkanut huomaamaan ja oikeastaan oon aika varmakin jo siitä, että aina niitä vahvimpia ja ikimuistoisimpia asioita ei voi kahlita kuviin. Muutenkin niinä hetkinä en vois kuvitella omistavan ajatustakaan muuhun kuin siihen, että mä elän nyt täysillä, tässä hetkessä.


Tämmösiä ajatuksia mulle heräs pari yötä sitten, kun en saanut unta kuunnellessa sadetta yöllä peltikattoa vasten. Se kova sade toi mulle edelleenkin mieleen erään vahvan ja ihanan muiston, minkä koin viime kesänä. Punainen ja tumma taivas. Tunnen parhaan ystäväni kanssa, kuinka pienet pisarat ripeksivät hiljaa ihollemme. Oli rauhaisaa. Odotimme. Pian tunnen, kuinka pienet pisarat voimistuvat ja tiputtautuvat yhä kiivaammin ihollemme kastellen meidät kokonaan. Juoksemme kovaa, ilman kenkiä, hämärässä, hiukset heiluen vapaana mukanamme. Välillä saatoimme levähtää hetken maaten sateen pestylle asfaltille pitäen kädestä kiinni ja ajattellen; kuinka hullulta tämä voi näyttääkkään, mutta sillä ei ole väliä! Vaikka mahtimme ylittyikin vaan kotikatuni päähän, tunsin kuin olisin saavuttanut jotain suurta. Tajusin sen, olin onnellinen.

Voi olla, että muut eivät välttämättä tajua tuon hetken hienoutta, mutta mulle siitä tuli ihana muisto mun parhaan ystäväni kanssa. Kokeilkaa jotain hulvatonta!  Pankaa itsenne likoon ja unohtakaa normit! Sen ei tarvii aina olla jotain suurta, sillä joskus noinkin hassut ja ei niin ihmeellisetkin asiat voi loppujen lopuks tuntuu tosi upeelta. 

♥ Noora.

12 kommenttia:

Eevi kirjoitti...

vähä kirjotat hyvin!:o
ihana blogi! c:

>http://tooyoungtodie-eevi.blogspot.fi/

Marika kirjoitti...

Voi kuinka ihanan rauhallinen postaus,jossa oli vielä ihanan harmoniset kuvatkin! Ja osaan kuvitella tuon upean kesähetken, sitä kelpaa elää uudelleen (:

Anonyymi kirjoitti...

Apua, mulla menee aina kylmät väreet kun luen näitä sun postauksia! aivan mahtavuutta, jatka tyttö samaan malliin! :)

Noora kirjoitti...

kiitoksia todella paljon kaikille ihanista kommenteista!:)

Miimahhh kirjoitti...

Hienoi kuvii ja kauniisti kirjoitettu :)

Zeni kirjoitti...

Ihana blogi! Muuta ei voi sanoa! uiuiui ku tykkään! :)

Mette kirjoitti...

ihana tää sun blogin ulkoasu ! kivan olonen blogi muutenki ja kuvat on tosi upeita :)

http://metenblogi.blogspot.fi/
> käy kurkkaamassa munki blogi ja jätä jälkes vaikka kommentoimalla :)

Emilia Josefiina Adéle kirjoitti...

IHANA BANNERI!!

http://emiliaadele.blogspot.fi/

Janina kirjoitti...

Voikun ihana blogi! :)

janinastyle.blogspot.fi

Noora kirjoitti...

kiitti te ihanat:>

aakku kirjoitti...

tykkkkkään sun blogista!<3 ja susta sen välityksellä jos näin voi sanoo :D saaks kysyä missäpäin suomea asut?

Noora kirjoitti...

kiitos aakku ! ♥ :) Asun täällä Pohjois-Karjalassa likellä Joensuuta.